Aktiivimalli ja myytti lusmuilijoista

Etusivu

(puheenjohtaja Katri Kujanpää, julkaistu UA:ssa 11.1.2018)

Viime viikkoina on tapetilla ollut hallituksen uusin konsti, työttömien aktiivimalli. Se sisältää myytin, jonka mukaan jossain on lukematon määrä työttömiä, jotka onnellisina makaavat kotona nauttien ansiosidonnaisesta tai peruspäivärahasta ja käyttävät kaiken energiansa töiden välttelemiseen.

Tämä myytti on ollut olemassa yhteiskunnassamme pitkään, ehkä aina. Itse en ymmärrä mistä se syntyy. Tässä jos jossain Myytinmurtajille olisi työsarkaa. En tunne ketään, joka olisi mieluummin työttömänä kuin töissä, kaikki tuntemani ihmiset haluavat olla jollain tavalla osana yhteiskuntaa ja hoitamassa oman leiviskänsä. Jälleen kerran, tässäkin asiassa, se on marginaaliporukka, jonka perusteella sanktioita tehdään.

Se, onko työn vastaanottaminen aina kannatavaa, onkin sitten toinen juttu. Niin kauan kun muistan, kaikki puolueet, myös SDP, on pitänyt esillä mantraa siitä, että työn vastaanottomisen pitää olla aina kannattavaa ja että erilaisia kannustinloukkuja pitää purkaa. Jos minun oli vaikeaa ja epäkannattavaa ottaa keikkatöitä vastaan valmistumiseni jälkeen vuonna 1997, sen ehkä jotenkin ymmärrän.

Mutta sitä en, että miksi se vielä vuonna 2018 on kannattamatonta. Joustamattomuus eri ”olomuotojen” välillä on olematonta. Olet joko töissä tai et, yrittäjä tai et.

Aktiivimallissa ihmetyttäää myös kohta, jossa puhutaan yrittäjän työtulosta. En voi mitenkään ymmärtää, miten ihminen voisi toimia yrittäjänä ja saada työtuloa vaaditun määrän ja sitten palata työttömäksi ja esimerkiksi ansiosidonnaisuuden piiriin. Niin jyrkkä on nykyinen järjestelmämme, jossa jopa laskutuspalvelujen kautta itsensä työllistävät on tulkittu yrittäjiksi ja suljettu pois työttömyyspäivärahan piiristä.

Ollaksesi todistetusti työtön yritystoiminnan pitää olla tyystin lakkautettu joitain kausiluonteisia töitä lukuun ottamatta. TE-toimisto seuraa tilannetta ja tekee päätöksen ehkä kuukausienkin päästä. Perehdyin aiheeseen perin juurin siksi, että perustin viime vuoden loppupuolella oman yrityksen, yhden naisen viestintään keskittyvän osakeyhtiön. Tutustuin urakalla YEL:iin, yrittäjän työttömyysturvaan ja yhteiskunnan turvaverkkoon. Ja nyt tekeekin mieli kysyä kokoomukselta, joka vuosikymmenet on vaikuttanut Suomen hallituksessa, miten ihmeessä olette jättäneet äänestäjäkuntanne asiat niin retuperälle, asiat joista sitten syytetään meitä demareita.

Demareissa on paljon pohjaa pienyrittäjyydelle, Kankaanpään Työväenyhdistyksenkin ovat aikoinaan perustaneet pienyrittäjät, suutarit ja räätälit. Onhan tässä meillä saumaa, ottaa työn murros tosissamme ja tehdä kaikkemme, että ihminen voi turvallisesti liikkua erilaisten toimeentulomuotojen välillä, kaikki parannukset nykyisiin on-off-tilanteisiin verrattuna ovat tervetulleita. Toveri Lauri Ihalaista kannattaa tässä asiassa kuunnella tarkalla korvalla.