Joko löytyisi rohkeutta yritystukien järkeistämiseen?

Eduskuntavaalit,Etusivu,Kirjoituksia

Eduskuntavaalien alla me ehdokkaat saamme moitteita erilaisita lupauksistamme. Millä aiotte kaiken tuon kustantaa? Mistä rahat? Aiheellisia kysymyksiä, joita on syytä pohtia. Haluan nostaa esille aiheen, joka tuntuu olevan vuodesta, ellei vuosikymmenestä toiseen vaikea asia käsiteltäväksi, saati päätettäväksi. Aihe on valtion yritystuet, joita jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa. Nämä ovat suoria yritystukia sekä yrityksille annettavia verohuojennuksia. Luku ei sisällä maataloustukia.

Kun Suomen taloutta on laitettu kuntoon, ovat säästötalkoisiin osallistuneet muun muassa työttömät, sairaat, eläkeläiset, opiskelijat ja lapsiperheet. Leikattu on niin koulutuksesta kuin työttömyysturvastakin. Samanaikaisesti yritystukien määrä on kasvanut tasaisesti. Tähän yhtälöön ei kansan oikeustaju ymmärrettävästi riitä.

Yritystuet tunnistetaan ongelmallisiksi ja hallitus toisensa jälkeen on yrittänyt niitä leikata. Viimeisimpänä yrittäjänä oli Mauri Pekkarinen työryhmineen. Laihoin tuloksin. Leikkauksia vuosien saatossa on tehty lähinnä yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksesta. Tämä tuntuu kummalliselta, kun yritysten arviointi- ja vaikuttavuusraportin mukaan ne ovat kaikkein tehokkaimpia tukia. Painopiste tuissa tulisi olla uudistavissa tukimuodoissa, joiden osuus selvitysten mukaan on nyt vain noin 10%.

Minun järkeeni ei mahdu se, että suurimmat verohuojennukset jaetaan varakkaille pörssiyhtiöille, jotka tekevät kovaa tulosta ja jakavat mittavia osinkoja. Kuitenkin tukimäärät ovat vain promilleja näiden jättien liikevaihdosta. Suurien tuen saajien on helppo maalata uhkakuvia ja lobata päättäjiä. Väläytellään työpaikkojen siirtymistä ulkomaille ja muita uhkakuvia. Nämä argumentit ovat menneet tutkimustiedon edelle. Tällä hetkellä yritystuista suurin osa on selvitysten mukaan ylläpitäviä tukia, jotka on todettu tehottomiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan ne häiritsevät markkinoiden luonnollista toimintaa ja kohdistuvat vain tietyille toimialoille.

Yritystukia tulee pitkällä tähtäimellä karsia ja säilytettävät tuet pitää suunnata tehokkaammin ylläpitävistä tuista uudistaviin tukiin. Tukien vaikuttavuutta pitää lisätä ja päästä eroon tehottomista yritystuista. Tukien avulla tulee kannustaa uusia yrityksiä ja tukea pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Eli tuki tulee suunnata sinne, missä todellinen tarve on.

Heidi Viljanen
Kankaanpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja
eduskuntavaaliehdokas