Kirjoittaja Hannaleena Vuorinen, kuntavaaliehdokas numerolla 90
Olen pitkään seurannut mielenkiinnolla Kankaanpään kouluverkostosta käytyä keskustelua ja päätöksentekoa. Keskusteluissa on loistanut poissaolollaan oppilaiden yhdenvertaisuuden kannalta tärkeä asia: opiskeluhuollon palveluiden saatavuus.
Kouluun liittyy paljon muutakin kuin koulumatkan pituus ja siellä saatava opetus. Kaikilla oppilailla on oikeus opiskeluhuoltoon, jota toteutetaan kouluilla.
Opiskeluhuolto tarkoittaa terveydenhoitajan, kuraattorin, psykologin ja koululääkärin palveluita. Nämä palvelut kuuluvat hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Opiskeluhuollon palveluissa on olemassa asiakasmitoitukset. Terveydenhoitajalla se on 460 oppilasta, kuraattorilla 670 oppilasta, psykologilla 780 oppilasta. Jokainen pystyy helposti laskemaan, että vaikka lakisääteisissä mitoituksissa palvelua toteutetaan, niin kovin pienelle koululle ei juurikaan opiskeluhuollon palvelua ole tarjolla: käytännössä kuraattori tai terveydenhoitaja voi käydä pienellä koululla vain yhtenä päivänä kuukaudessa.
Lapselle, joka on esim. kaveripulmien tai ahdistuksen vuoksi psykologin tai kuraattorin tuen tarpeessa, voi kuraattorin tapaaminen harvakseltaan olla riittämätön tuki. Terveydenhoitajalle ei ole mahdollista mennä koskaan ilman ajanvarausta, vaikka koulupäivän aikana tulisi terveydellisiä ongelmia tai sattuisi pieni tapaturma, koska terveydenhoitaja ei ole paikalla. Vaikka vanhemmat saavat kuraattoriin tai terveydenhoitajaan wilma-viestillä tai puhelimella yhteyden, niin lapsen näkökulmasta tapaamiset ihan kasvokkain ovat monessa tilanteessa välttämättömiä, jotta palvelun tarkoitus toteutuu.
Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat jatkuvassa kasvussa. Tämän tiedon valossa onkin vastuullista myös kunnan päätöksenteossa ottaa huomioon lasten yhdenvertainen mahdollisuus saada kouluissa opiskeluhuollon apua ja tukea. Kovin pienissä kouluissa tämä yhdenvertaisuus voi ikävällä tavalla vaarantua, vaikka palvelut lakisääteisesti järjestettäisiin mitoitusten puitteissa.