Lauri Kujanpään puhe vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkillä

30.4.2024 Kankaanpään vanhalla hautausmaalla

Hyvät toverit,

Olemme jälleen vapun perinteitä kunnioittaen kokoontuneet tänne vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkille. Muistella, kunnioittaa ja siirtää katse hetkeksi historiaan ja menneisyyteen on vähintä mitä voimme heidän puolestansa tehdä. Heidän, joiden kunniaksi tämä muistomerkki on tehty. Heillä oli vakaumuksensa, aatteensa ja toivo sekä usko parempaan huomiseen. Heillä oli niin sanotusti vahva visio ja näkymä siitä, millaisessa yhteiskunnassa he halusivat elää. Se näkymä oli niin vahva, että he olivat henkensä uhalla valmiita taistelemaan sen puolesta.

Maailma tuossa ajassa oli niin erilainen, että emme sitä varmastikaan pysty edes kuvittelemaan. Nyt tuntuu käsittämättömältä mikä sai maamme jakautumaan punaisiin ja valkoisiin, miehiin ja naisiin, jotka olivat valmiit surmaamaan toisiaan aatteidensa tähden. Mutta kun luemme työhön, ravintoon ja muuhun olemiseen liittyvistä epäkohdista, ymmärrämme ehkä tuon tilanteen paremmin. On oltu äärimmäisten olojen äärellä. Ihmiset ovat olleet murtumispisteessä. Epätoivoisia ihmisiä, jotka tekevät molemmin puolin raakoja virhearviointeja ja ylilyöntejä. Nykytiedon mukaan sodassa menetti lopulta henkensä liki 40 000 ihmistä. Taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä. Heistä kolme neljäsosaa oli suomalaisia punaisia, joita menehtyi eniten vankileireillä sodan päätyttyä ja teloituksissa sodan aikana. Vakaumuksensa vuoksi ja sen puolesta.

Tänä päivänä on vaikea käsittää sitä maailman tilannetta, jossa oma kansa oli jakaantunut kahtia ja noussut toinen toistaan vastaan. Ja tuosta ajasta on kulunut aikaa vain reilu sata vuotta. Sata vuotta ei oikeastaan ole kovin pitkä aika ajassa taaksepäin. Tämä muistomerkki tässä on pystytetty juuri siitä syystä, että me emme unohtaisi. Että muistamme myös tämän ikävän ajanjakson kansamme historiasta. Että ymmärtäisimme ja muistaisimme, mihin pahimmillaan joudutaan, jos ei ajoissa tiedosteta yhteiskunnallisen muutoksen painetta.

Maailman muutokset tapahtuvat ihmiselämän näkökulmasta hitaasti ja milteipä huomaamatta. Nyt on kuitenkin hyvä ajankohta pysähtyä miettimään yhteiskuntamme tilaa. Onko Suomen tulevaisuus menossa jälleen kohti jakaantumista huono- ja hyväosaisiin. Ja ennen kaikkea sitä, mikä on vasemmiston ja työväenyhdistyksen rooli siinä muutoksessa. Uskon ja tiedän, että näitä aatteita ja arvoja tullaan myös tulevaisuudessa tarvitsemaan oikeudenmukaisen ja onnellisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi.

Hyvänä esimerkkinä muutosten hitaudesta ja hyvästä ennakoinnista haluan lukea teille nyt työväenyhdistyksen silloisen varapuheenjohtaja Marko Vuorenmaan vastaavan puheen 10 vuoden takaa samasta tilaisuudesta jossa nyt olemme.

Kuunnelkaapa ja ajatelkaapa aikaa 10 vuotta sitten.

” Meillä Suomessa asiat on suhteellisen hyvin. Elämme tasa-arvoisessa demokraattisessa valtiossa, jossa voi opiskella tuloista riippumatta, on toimiva sosiaali- ja terveyshuolto, ay-liike joka turvaa työntekijöiden kohtuullisen aseman, hyvä elintaso. Paljon asioita jotka on hyvin.

Monesti olen kuitenkin miettinyt, että onko meillä asiat liiankin hyvin?,
Miksi niin moni pitää työväenliikkeen taistelemia ja saavuttamia etuja itsestään selvyytenä, jotka tulee kuin Manulle illallinen? Ei osata arvostaa sitä mitä jo on vaan iskee ahneus, vaaditaan lisää ja parempaa.

Populismi ja rasismi nostavat päätään. Rahan valta kasvaa, itsekeskeisyys lisääntyy ja heikot on vaarassa jäädä jalkoihin.

Miksi meidän vasemmistopuolueiden asema heikkenee ja moni tavallinen duunarikin äänestää oikeistoa ajatellen sen hoitavan asiat paremmin?

Onko todellisuudessa niin että hyvinvointivaltion ja työväen asema on jo horjumassa itsekeskeisyyden ja markkinavoimien alla? Ja jotta elomme täällä ei olisi turhan helppoa niin miten vaikuttaa mahtavan itänaapurin tilanne?

Venäjä, joka vuosien taaperruksen jälkeen on kerännyt voimiaan ja alkanut selkeästi hakea huomattavasti vahvempaa asemaa maailmapolitiikassa. Osansa tästä on saanut jo mm. Ukraina. Miten tämä tulee vaikuttamaan Euroopassa ja meidän rakkaassa Suomessa?
Maailma ja yhteiskunta muuttuu. On pysyttävä ajan hermolla, muistettava oma historia ja otettava opiksi, jottei toistettaisi samoja virheitä. Tarvitaan edelleen vahva vastavoima oikeistolaisille voimille.

Tarvitaan meitä, jotka olemme valmiit puolustamaan ja rakentamaan oikeudenmukaista maailmaa, jossa vuosisadan alun tovereidemme ihanteet vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat kunniassaan.”

Niinpä. Onneksi tässä meidän aatteessamme matka on aina kesken ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat tulevaisuudessa, ei menneessä.