(Katri Kujanpää, julkaistu UA:ssa 1.6.2012)
”Ei käy, ei käy, ei tule onnistumaan, ei tule onnistumaan”. Mikael Jungner soitatutti puoluekokousväelle ja uudelle puoluesihteerille Reijo Paanaselle Alivaltiosihteerin Muutosvastarinnan, viikon luontoäänen. Mikael veikkasi, että Reijo saa sitä vielä kuulla. Oikeassa lienee. Minä ajattelin soitattaa sitä jossain meidän valtuuston kokouksessa, jos antavat kytkeä läppärin puhujanpöntön kaiuttimiin. Se jotenkin sopisi meillä tunnelmaan. Eivät kyllä varmaan anna, tätä lukiessa miettivät miten kohteliaasti kieltävät.
Säästöohjelmia laadittaessa ja toimintaa sopeutettaessa kuntalaisten ja sitä kautta luottamushenkilöidenkin pinna kiristyy. Näkemyksiä sinkoilee puolelta toiselle, argumentointi vahvistuu, faktat siivotaan pöytälaatikkoon, vahvalla tunteella mennään eteenpäin. Ihan kuin joillekin olisi liian vaivalloista perehtyä asioihin ja muodostaa niistä oma näkemyksensä?
Olen sitä mieltä, että asioihin perehtynyt valtuutettu kykenee aina oman näkemyksenä muodostamiseen ja sen perustelemiseen. Siitä voidaan toki olla eri mieltä, onko mielipide oikea, väärä, fiksu tai jotain sinnepäin, mutta kuitenkin se on aina tietyllä tavalla oikea, jos vain on aiheeseen perehtynyt. Pelottavia ovat ne mielipiteet, jotka on muodostettu vain omassa pääkopassa, ilman mitään keskustelua laajemmin samoja ja etenkin eri näkemyksiä omaavien kanssa ja ilman olemassa olevan faktatiedon hyödyntämistä.
Politiikka ja poliittinen järjestelmä kanavoivat kansalaisten näkemykset, arvot ja mielipiteet päätöksentekoon. Politikan tehtävänä on myös sovitella kilpailevat ja vastakkaiset intressit ja luoda kompromisseja.
Mutta milläs sovittelet, kun liian moni runnoo itsepäisesti, mustavalkoisesti eteenpäin. Ei ole muuta linjaa kuin se, että oma mielipide on oikea ja toisen väärä. Joka on hassua. Kun tiedätttekö, se klisee, että ei edes lueta papereita kunnolla, pitää joidenkin kohdalla paikkansa. Eikä aina olla edes olla paikalla kun asioista puhutaan, ammutaan vain puskista jälkikäteen.
Ja säästäähän ei kunnallisvaalivuonna voi. Asiat halutaan sysätä uudelle valtuustolle, vaikka mielestäni on hyvin epätodennäköisetä, että tuleva valtuusto kykenisi ensi töikseen tekemään säästöohjelmaa.
Kaikki talouden ja toiminnan sopeuttamistoimenpiteet ovat tavalla tai toisella huonoja ja kuulemma haittaavat kunnan imagoa. No joo. Olen kyllä sitä mieltä, että saattaa sitä kunnan imagoa hieman kriisikunnan leimakin haitata. Jos minä olisin virkamies, olisin ihan suunnattoman turhautunut (olen luottamushenkilö ja siis vain kärsimätön ja ärtynyt).
Mutta jotain hyvääkin. Puoluekokouksessa tosiaan olin, seuraajana yhdistystovereiden kanssa. Upea tunnelma ja hyviä valintoja. Jutan linjapuhe nosti kylmänväreet iholle ja innostuksen sydämeen. Olen ylpeä saadessani olla osa tätä joukkoa ja osa tätä tarinaa. Tästä on hyvä mennä kohti kunnallisvaaleja, eritoten kun meillä Kankaanpäässä on oman porukan kesken loistava yhteishenki.
Niin ja kiitos toverit luottamuksesta, kaksivuotiskausi puoluevaltuustossa on jälleen edessä. Arvokasta työtä, jonka jaan mielelläni teidän kaikkien kanssa, olkaa siis yhteydessä.