(Marko Vuorenmaa, julkaistu UA:ssa 8.2. ja KS:ssä 11.2.2013)
Perussuomalaisten valtuutettu Teuvo Roskala avasi sosiaalisessa mediassa viikonloppuna omia sykähdyttäviä ajatuksiaan mm. siitä, onko naisilla paikkaa tasa-arvoisina yksilöinä yhteiskunnassamme.
Laki naisten oikeudesta äänestää ja oikeudesta asettua vaaleissa ehdokkaaksi täyttää tänä vuonna 107 vuotta. Roskalan mielestä ainakin nuorten naisten äänioikeuden rajoittamista kannattaisi harkita. Eduskunnassa toimiva suhde olisi 150 miestä ja 50 naista. Niin ja naisten kuuluisi olla kotona tekemässä ja hoitamassa lapsia siihen asti, kunnes lapset täyttävät 10 tai vähintään 7 vuotta. Se karsisi Roskalan mukaan aika monta politiikasta heti kättelyssä. Pelkäävätkö nämä perusäijät, etteivät pärjää naisille politiikassa vai mikä mättää?
Myös peruskoulun Roskala totesi olleen aikoinaan suurimpia virheitä mitä on tehty, samoin urheilussa ”kaikki pelaa” linja on väärä ratkaisu. Melkoisia heittoja vaaleilla valitulta valtuutetulta. Vielä enemmän hämmästyin, kun itse eduskunnan 2. varapuhemies Anssi Joutsenlahtikin oli peukuttamassa Roskalan mielipiteitä. Roskala kaipasi ”vanhaa hyvää aikaa”, jolloin yhteisöllisyyttä olisi ollut enemmän.
Mutta eikö juuri peruskoulu lisännyt yhteisöllisyyttä? Siinä annettiin kaikille lapsille tasavertaiset opiskelumahdollisuudet riippumatta siitä, oliko syntynyt kultalusikka suussa vai ei. Entä ”kaikki pelaa” linja? Eikö olekin Teuvo hienoa, että myös heikkotasoisemmat tai aremmatkin lapset pääsevät pelaamaan eivätkä joudu istumaan pelkästään vaihtopenkillä? Entä eikö naisten tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa muka lisää yhteisöllisyyttä?
On huolestuttavaa seurata tällaisten ajatusten lisääntymistä Suomessa. Tuollaiset ajatukset ja heitot ovat omiaan lisääntymään ja johtamaan suomalaisen yhteiskunnan tilaan, jossa itsekkyys kasvaa entisestään. Jokainen pärjätköön omillaan eikä heikko-osaisilla väliä. Toivottavasti Roskalan heitot eivät edusta laajemmin perussuomalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä asioista.