Marko Vuorenmaa, Kankaanpään Työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja
Hyvät toverit
Olemme kokoontuneet tänään Vapunpäivänä kunnioittamaan heidän, vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistoa. Heidän, jotka uhrasivat kaiken minkä voi uhrata puolustaessaan aatettaan, vapautta ja toivoa paremmasta huomisesta. He antoivat henkensä niiden edestä.
Viime vuosisadan alku oli vaikeaa aikaa. Eurooppa oli myllerryksessä, oli sotaa, nälkää, kurjuutta. Silloin maailmanhistorian isojen pyörien liikahtaessa tuli myös pieni hetki, jolloin Venäjällä oli valta hukassa. Tuo hetki käytettiin hyväksi ja suomen kansalle tuli mahdollisuus saavuttaa suuri unelmansa, itsenäisyys ja demokratia.
Mutta itsenäisyyden alku oli hyvin kivikkoinen taival. Työttömyys, yleinen levottomuus, köyhyys, kansan jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin, eduskunnan hajottaminen.
Oli lukuisia syitä miksi Suomi ajautui tuohon katkeraan kansalaissotaan. Taisteluun jossa veli nousi veljeään vastaan. Jossa kosto seurasi kostoa.
Seurauksena oli lähes 40 000 surmansa saanutta, taisteluissa kaatuneina, teloitettuna, tauteihin tai nälkään nääntyneinä. Noin 75% heistä oli punaisia, joista suurin osa kuoli teloituksissa sekä vankileireillä sodan jälkeen. Seurauksena oli rikkinäisiä perheitä, katkeruutta, häpeää ja syyllisyyttä. Traumoja joita kannettiin pitkään.
Uhraus oli kova, mutta se ei ollut turha. Noista ajoista on vuosikymmenten ponnisteluilla nostettu Suomi yhdeksi maailman parhaista maista elää ja asua. Maaksi jollaisesta tuon ajan toverit tuskin osasivat unelmoida. Tästä saamme olla kiitollisia niille tovereille, jotka uskalsivat nousta puolustamaan omaa aatettaan ja vakaumustaan tuona vaikeana aikana.
Hyvät toverit
Meillä Suomessa asiat on suhteellisen hyvin. Elämme tasa-arvoisessa demokraattisessa valtiossa, jossa voi opiskella tuloista riippumatta, on toimiva sosiaali- ja terveyshuolto, ay-liike joka turvaa työntekijöiden kohtuullisen aseman, hyvä elintaso. Paljon asioita jotka on hyvin.
Monesti olen kuitenkin miettinyt, että onko meillä asiat liiankin hyvin?
Miksi niin moni pitää työväenliikkeen taistelemia ja saavuttamia etuja itsestään selvyytenä, jotka tulee kuin Manulle illallinen? Ei osata arvostaa sitä mitä jo on vaan iskee ahneus, vaaditaan lisää ja parempaa.
Populismi ja rasismi nostavat päätään. Rahan valta kasvaa, itsekeskeisyys lisääntyy ja heikot on vaarassa jäädä jalkoihin.
Miksi meidän vasemmistopuolueiden asema heikkenee ja moni tavallinen duunarikin äänestää oikeistoa ajatellen sen hoitavan asiat paremmin?
Onko todellisuudessa niin että hyvinvointivaltion ja työväen asema on jo horjumassa itsekeskeisyyden ja markkinavoimien alla? Ja jotta elomme täällä ei olisi turhan helppoa niin miten vaikuttaa mahtavan itänaapurin tilanne?
Venäjä, joka vuosien taaperruksen jälkeen on kerännyt voimiaan ja alkanut selkeästi hakea huomattavasti vahvempaa asemaa maailmapolitiikassa. Osansa tästä on saanut jo mm. Ukraina. Miten tämä tulee vaikuttamaan Euroopassa ja meidän rakkaassa Suomessa?
Maailma ja yhteiskunta muuttuu. On pysyttävä ajan hermolla, muistettava oma historia ja otettava opiksi jottei toistettaisi samoja virheitä. Tarvitaan edelleen vahva vastavoima oikeistolaisille voimille.
Tarvitaan, meitä jotka olemme valmiit puolustamaan ja rakentamaan oikeudenmukaista maailmaa, jossa vuosisadan alun tovereidemme ihanteet vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat kunniassaan.
Kiitos.